Vihreän siirtymän myötä varsinkin vaihteleva ja monimuotoinen uusiutuvan energian tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Haasteeksi on tullut energiantuotannon ja kulutuksen tasapaino – ja ratkaisuksi nousee kaukolämpöverkko.
”On vaikea nähdä, miten vihreä siirtymä onnistuisi ilman kaukolämpöverkkoja. Kaukolämmön vahvuus on sen avoimuus ja kyky hyödyntää sekä uutta, että vanhaa teknologiaa, ja jakaa niillä tuotettua energiavirtaa tarvitsijoille. Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen esieristettyjen putkijärjestelmien toimittajana vaikutamme asiakkaidemme kautta yleiseen kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään monesta eri näkökulmasta”, ISOPLUS Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jari Vataja toteaa.
ISOPLUS Suomi Oy kuuluu ISOPLUS Groupiin, joka on Euroopan suurin esieristettyjen putkijärjestelmien valmistaja.
”On vaikea nähdä, miten vihreä siirtymä onnistuisi ilman kaukolämpöverkkoja.”
Uusiutuvan energiajärjestelmän mahdollistaja
Uusiutuvista lähteistä tuotettu sähkö on halpaa ja ajoittain jopa ilmaista. Ajoittaista sähköenergian ylituotantoa voidaan ottaa kustannustehokkaasti talteen esimerkiksi sähkökattiloiden kautta lämpövarastoihin, joista se jaetaan kaukolämpöverkon kautta ulos kulutuksen huippuaikoina.
”Sähkökattiloiden tulo sähkön häiriömarkkinoille on selkeä uusi alan trendi. Markkinoille on tullut kolmen megawatin vedenkeittimiä, jotka pystyvät reagoimaan häiriöihin hyvin pienellä vasteajalla. Kattiloiden käytöllä voidaan näin stabiloida sähkön taajuutta häiriömarkkinoilla, ja siitä saadaan lisätuottoa laitteille”, myyntipäällikkö Matti Luomahaara toteaa.
Kaukolämpöverkko sopii erinomaisesti myös hukkalämmön talteenottoon ja jakeluun. Lämmön varastointi on helppoa verrattuna sähkön varastointiin. Hukkalämpöä saadaan hyvin monenlaisista lähteistä, kuten kiinteistöistä, datakeskuksista, teollisuudesta ja jätevesistä.
”Myös vetylaitokset tulevat olemaan meille kiinnostavia, koska niissä syntyy paljon hukkalämpöä, joka pitää saada hyötykäyttöön”, Vataja toteaa.
Joustava putki ”Flex” sopii matalalämpöverkkoihin
Yleensä kaukolämpöverkossa virtaa 120 C° vettä, mutta yhä enemmän ollaan menossa matalalämpöverkkoihin, jolloin saadaan lämpöhäviötä pienennettyä. Matalampi verkon lämpötila on myös helpompi tuottaa lämpöpumpuilla.
”Toisiopuolella eli matalalämmön puolella käytetään usein valmistamiamme joustavia putkia, mutta ne saattavat tulla myös itse kaukolämpöpuolellekin. Rajoitukseksi tulevat joustavan putken poikkipinta-alat, minkä vuoksi niillä ei voi tehdä isoja verkkoja, mutta erityisesti taloliittymissä on helpompaa liittää taloja kaukolämpöverkkoon joustavilla putkilla. Niitä voidaan käyttää jo nyt myös aluelämmön tuottamisessa. Varsinkin lattialämmitystalot pystyvät käyttämään matalalämpöverkkoa”, liiketoimintapäällikkö Magnus Lönnberg kertoo.
Joustava lämpöputki toimitetaan kelatavarana, ja kelassa voi olla jopa 350 metriä putkea. Sen ansiosta verkon rakentamisessa tarvitaan paljon vähemmän putkien liitoksia, ja verkon rakentamineen on nopeampaa ja halvempaa kuin jäykkiä kaukolämpöputkia käytettäessä.
”Päätuotteitamme ovat silti edelleen jäykät kaukolämpöputket, joita valmistamme Vaasassa vuodesta 1976 alkaen. Niiden standardi on ollut sama aika pitkään, mutta ympäristönäkökulma ja hiilijalanjälki ovat nousseet enemmän esiin. Itsekin pyrimme kehittämään tuotteistamme yhä enemmän kestävän kehityksen mukaisia. Siksi hankimme viime vuonna EPD-ympäristöselosteen. Sen kautta käymme keskusteluja asiakkaiden kanssa, kuinka voimme yhdessä päästä yhä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Myös energiajärjestelmän ISO 50001 sertifikaatti vaatii joka vuosi tehokkuuden parantamista tuotannossa”, tuotepäällikkö Jan-Erik Svarven kertoo.
